Pilkkuhattu

Syksyn kuvastoja on putkahdellut postin mukana melkoisesti ja h&m:n kuvastosta tilasin lapsille muutamia perusvaatteita arkeen. Merkin basic trikoovaatteet ovat meillä olleet kovassa käytössä ja olen ollut tosi tyytyväinen niiden hinta-laatusuhteeseen. Kuvastosta Eevi bongasi itselleen tämän "yli-ihanan" hatun (meillä kaikki on nykyään yli-jotain...) ja semmoinen laitettiin myös tilaukseen. Onhan se kieltämättä aika söpö ja niin oli tuolla asustepuolella muutama muukin juttu! Hattu täytyy kuulemma heti laitaa päähän ainakin kerhoon, niin ensi viikolla sitten ne rutiinit taas starttaavat ja seuraavalla viikolla hoitourakin ihan kunnolla. Kirjoittelen sitten myöhemmin vielä kuinka kaikki lähtee sujumaan...






Olin tuossa yhtenä iltana pyöräilemässä juuri kun aurinko näytti viimeisiä säteitään ja en voinut kuin ihastella tuota luontoa juuri nyt. Pyöräillessäni ilmassa tuoksui vilja ja aurinko lämmitti juuri vielä hiukan, tuntui kuin olisin voinut jatkaa polkemista loputtomiin. Ympärillä oli hiljaista, sai miettiä asioita rauhassa.

Me asumme vain muutaman kilometrin päässä keskustasta, mutta silti ihan maalla. Vieressä on viljapeltoja, hevosia ja vanhoja latoja. Latoja, jotka ovat olleet samalla paikalla ikuisuuden, jotka vain kuuluvat tänne. Varmasti meillä kaikilla on joku paikka, jossa tunnemme aina olevamme kuin kotona, joku mihin vain kuulumme. Minulle se on Pohjanmaa. Miten mukava onkaan tulla kotiin reissusta kun silmiin osuu tutut maisemat, jokaisesta paikasta mieleen tulee muistoja ihan sieltä lapsuudesta saakka ja on vain hyvä ja helppo olla.

Monesti maalaisista puhutaan hiukan dissaavaan sävyyn ajatuksena, että täällä joutuvat jotkut asumaan. Itse olen aina ollut todella ylpeä juuristani ja kotiseudustani ja koen, että saan asua täällä. Valintojahan nämä ovat kaikki, mutta tosiaan kaikki eivät edes halua asua isoissa kaupungeissa ja ovat oikeasti ihan onnellisia maalla. Niin, en oikein ymmärrä miten asuinpaikkoja voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen ja niiden perusteella myös arvottaa ihmisiä, loppupeleissä kaikkihan vain haluavat olla onnellisia jossain. Ja jos sen paikan löytää, niin silloinhan on käsittääkseni onnistunut, oli sitten missä päin maailmaa tahansa. Ja varmasti parempi onnellisena landella kuin onnettomana kaupungissa, ja päinvastoin.

Paljon ovat ajatkin muuttuneet ja meitä maalaisia ei enää erota niistä hankkijan lippiksista ja kontion kumppareista :) Itse olen ainakin joskus saanut osakseni ihmetystä täällä kommenteissa siitä miksi puen lapsilleni "hienoja vaatteita" kun asummehan vain maalla, niin eikä niitä edes kukaan täällä näe. Tämä on minusta varsin kummallinen ajattelutapa, sillä lähtökohtaisesti hankin omat ja lasteni vaatteet sillä perusteella, että minä itse tykkään niistä enkä sen vuoksi kuinka moni ne mahdollisesti näkee. Itse en voisi edes käyttää vaatteita, jotka eivät tunnu omilta, lapsille taas kyllä puen asuja jotka eivät nii omaan makuun ole, jos he itse niistä vain tykkäävät. Niin joo, minut kyllä varmasti erottaa turistiksi Helsingin keskustassa, sillä siellä en osaa juurikaan suunnistaa, mutta sillä ei ole minulle kyllä mitään väliäkään :D

Aina ei tietystikään voi valita missä haluaisi asua ja elämä saattaa heittää joskus johonkin ihan muualle kuin mitä olisi ikinä kuvitellut. Itse uskon, että mistä sitten ikinä itseni joskus löytäisinkään, olisi tämä varmasti aina minulle se varsinainen koti.





30 kommenttia

  1. Ihanat kuvat! Mun mies oli töissä siellä seudulla koko kesän ja yllättyi positiivisesti! Sanoi että voitasko muuttaa sinne, kun tonttimaa on niin halpaa ;) Jos niitä töitä ois, niin sama kai se olis, jos vaikka läksis, koska taitaa ollaa kehittyvää seutua kuitenkin ja kaupunkeja lähellä enempikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että positiivisesti :) Juu tontit täällä on edullisia jos vertaa pääkaupunkiseutuun ja muihinkin isompiin kaupunkeihin ja tosiaan varsinkin seinäjoki on kehittynyt ja kasvaut valtavasti, mutta siellä taas taitaa tontteja olla kysyntään nähden vähemmän saatavilla.

      Poista
  2. Kivoja kuvia , ei ihme , että jäit ihastelemaan . Ihanat lakin lisäksi ;) on nuo tyttösi kengät <33 Mikä tyyli lyyli hänestä kasvaakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!Tämä alkusyksy on niin "mun aikaa", ihan paras aika vuodesta!

      Poista
  3. Toi hennesin lakki hattu on supesöpö. Meillä esikoisella on samanmallinen harmaa mustalla rusetilla, mutta kuopukselle olen ajatellut tuota pilkullista :)

    Tähän väliin on pakko kehua ottamiasi kuvia - ne ovat aivan upeita! Olet kehittynyt uskomattoman paljon valokuvaajana näiden vuosien aikana.

    Rakastan Helsinkiä, mutta en nyt haluaisi asua siellä. Tällä hetkellä minulle sekä muulle perheelle paras paikka on täällä maalla. Välillä toki harmittaa, ettei täällä ole juurikaan vaatekauppoja tai ravintoloita, mutta niiden sijaan täältä löytyy turvallinen kasvuympäristö lapsilleni, kaunista luontoa ja rakkaita ihmisiä. Ja kyllä landellakin voi pukeutua muihinn kuin kumppareihin ja verkkareihin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti kannattaa pienemmällekin tuo suloinen hattu hommata! Ja kiitos, uusi kamera on varmasti osasyy, mutta jos blogin alkuaikoihin vertaa, niin valokuvaus on alkanut myös kiinnostaa ihan erilailla. Haaveilen, että joskus olisi aikaa mennä kurssille opettelemaan ihan oikeasti kuvaamaan.

      Minua harmittaa, että täällä ei ole niin paljon tapatumia ja harrastusmahdollisuuksia kuin isommissa kaupungeissa, mutta onneksi ainakin junnupuolella on kuitenkin monta lajia mistä valita. Ja niin voi, mutta saattaapa mut nähdä ruokakaupassa ihan tuulipuvussakin! Ei toin (ainakaan vielä) omisteta miehen kanssa samanlaisia :D

      Poista
  4. Oi mitä ihania kuvia! Ja tuo hattu on kyllä aika söpöliini! :)

    VastaaPoista
  5. Täydellisiä kuvia!! Voisit pitää pienen kuvauskurssin meille muille bloggaajille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voi ei, en osaa kyllä itsekään vielä niin hyvin kuvata, että osaisin muita neuvoa. Päinvastoin, haaveilein itse siitä kurssille menosta :D

      Poista
  6. Mä olen asunut aina pääkaupunkiseudulla (lukuunottamatta vuotta Porvoossa), Vantaan puolella kolme vuotta, loput Helsingissä. Helsinki on taas mulle niin koti. Tällä hetkellä asutaan Helsingissä niin maalla kun asua saattaa, vieressä pellot ja eläintila. Ja alue on tosi rauhallinen. Muualla suomessa asuminen houkuttelisi juurikin sen vuoksi, että täällä se on niin kallista. Ongelma piilee siinä, että perhe, ystävät, työ, koulu ja harrastukset on täällä. Mutta ehkä vielä joku päivä suuntaan pohjoisempaan. Ja mä kyllä helposti käyn tuulipuvussa kaupassa, ihan vaikka kauppakeskuksessakin, jos sille päälle satun. Ehkä on kyse vaan ihmisten luonne-eroista. Eikä kaikki Helsinkiläiset varmasti dissaa "maalla" asuvia, itse en ainakaan koe tekeväni niin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen asunut Seinäjoella, Tampereella ja Espoossa ja viihdyin kyllä kaikissa. Espoo varsinkin "yllätti positiivisesti" eikä ollutkaan niin kulttuurishokki tällaiselle ladepaukulle kuin mitä luulin. Ja totta puhut, siis ei läheskään kaikki dissaa, mutta ehkä tänne on osunut sitten niitä henkilöitä jotka niin ajattelee :(

      Poista
  7. Ihan Eevin näköinen hattu! Tekisi mieli ostaa omallekin, mutta meidän tyttölle sopii paremmin kirkkaat selkeät värit. Vai pitäisiköhän sittenkin... Kauniita ovat myös ottamasi kuvat!
    -Marika-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!Tuo on kyllä niin "Eeviä". Noita taisi olla hiukan eri värisinäkin!

      Poista
  8. Ihania kuvia upeissa maisemissa! Kyllä tuolla kelpaa asua :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja juu, mikäs täällä on ollessa :)

      Poista
  9. Mä asuisin mieluusti maalla jos työt ei sitoisi pk-seudulle, niin ja myös ystävät on täällä. :) Mutta siis maaseutu sopis vallan hyvin mulle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuut meille kylään vauvan kanssa sitten!

      Poista
  10. Todella hienoja kuvia! Mä oon ollut yhtä onnellinen niin pikkupikku-kaupungissa Keski-Suomessa kuin täällä Kuopiossa :) Kuin myös Kreikassa töissä puolisen vuotta, Lahdessa koulussa... koti on siellä missä sydän on.

    VastaaPoista
  11. Kauniita kuviasi on aina ilo katsella!
    Itse olen syntyjäni kaupunkilainen,samoin mieheni. Kuitenkin kun valmistuttuamme aloimme miettiä mihin haluaisimme asettua ja mistä mieheni hakisi töitä,niin molemmille oli heti täysin selvää,että vaikka miehen työt suurella todennäköisyydellä ovat pääkaupunkiseudulla,niin kotimme tulee olemaan maalla. Minun olisi helppo työllistyä missä vain,koska luokanopettajille on töitä lähes kaikkialla.

    Minulla oli kylläkin jo vuosia ollut hevonenja poni,jotkaa tahdoin omaan talliin asumaan. Niimpä sitten mies sai mieleisensä työpaikan Espoosta ja kodiksemme löysimme pienen maatilan muutaman kymmenen kilometrin päästä Helsingistä. Hevoseni,sekä tyttäriemme ponit asuvat omassa tallissa. Meillä on myös lampaita,kanoja,kissoja ja koiria. Rakastamme koko perhe elämää maalla!

    Me emme ole saaneet kuulla mitään negatiivisia kommentteja maalaisuudestamme. Lähinnä siitä ollaan todella kiinnostuneita. Aluksi monet ovat luulleet minun vitsailevan kun kerron,että aamuni alkaa tallihommilla. Eivät kuulemma voisi kuvitellakaan minusta sellaista.

    Myös meillä on lapset aina puettu omaa silmää miellyttävästi ihan kotipihassakin,vaikka hyvin harvoin meitä kukaan näkee. Itseäni ja lapsiani varten hankin kauniit vaatteet,en vieraiden katseltaviksi. Ei tallitöiden tekeminen ainakaan meillä tarkoita sitä,että ryvetään kurassa,joten en tarvitse mitään likaisia työhaalareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Voi teidän asuinpaikka kuulostaa aivan ihanalta! Maalla on oma rauha, mutta kiva kun kaupunki ja palvelut ovat noin lähellä. Uskon, että lapset varmasti rakastavat asua siellä, meilläkin olisivat onnessaan omasta pnista ja muista eläimistä!

      Ja sama täällä, meillä kaikki vaatteet ostetaan ihan käyttöä varten ja niitä ei säästellä. Varsinkin kotona ollessa on kiva katsoa niitä nättejä vaatteita, vaikka niitä ei sitten kukaan muu näkisikään.

      Poista
  12. Heippa,
    ihana pieni daami!
    Itse kuulin juuri kesällä sukulaiseltani että jos hän kuolisi ja heräisi helvetistä niin se olisi juuri tämä meidän perheen pieni maalaispitäjä! :-D Minusta tuo on hauska juttu, mutta törmään usein siihen että maalla asumistamme hieman säälitään ja vähätellään, vaikka minulle se on lahja. Itse iloitsen pienestä maalaiskoulusta ja kaupunkiin ajaa vartissa, että NIIN maalla!! Itse kaupungissa kasvaneena ainakin kärsin 32 oppilaan luokassa, ei ollut opettajalla aikaa huomioida oppilaita yksilöinä vaan kaikki aika meni massan liikutteluun.
    Lopetanpa tähän kun lapsi heräsi unilta, tästähän voisi kirjoittaa vaikka kuinka ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, olipahan vertaus :D Varmasti on tosiaan paljon ihmisiä, jotka eivät voisi kuvitellakaan asuvansa maalla, mutta en silti ymmärrä miksi pitäisi vähätellä tai sääliä niitä jotka asuvat. Meillä on ainakin hyvä täällä!

      Poista
  13. Yli ihana on itse tyttönen kiehkuroineen.
    T: toinen landepallo, joka on kans joskus saanut ihmetystä lastenvaatteista vaikkei ne olekkaan yhtään niin ihania kun teillä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voi höh, tylsää tuommoinen ihmettely. Miksi maalla ei saisi pukeutua nätisti?

      Poista
  14. Yli-ihana hattu, superkauniit kuvat!

    VastaaPoista
  15. Huomenta! Blogiastasi jo hyvän tovin nauttineena kiitän kivoista postauksista & niistä saadusta ilosta :) tähän maalaiskysymykseen on vaan pakko kommentoida (ensimmäistä kertaa). Näin nurkkakuntalaisena, Suomessa ainoastaan Itä-Vantaalla ja Itä-Helsingissä (lähiössä!) asuneena, on kyllä pakko sanoa, että toimii se "katteus" toiseenkin suuntaan: olen kuullut usein, miten "kamalaa" olisi asua Helsingissä. Meillä kyllä naapuriapu toimii, ei tämä itä niin kamalaa ole ;)! Mutta kuten sanoit, jokainen on oman onnensa seppä. Tiet vievät ja tiet tuovat. Työni puolesta joudun surullisena seuraamaan maaseudun autioitumista, palveluiden vähenemistä ja ihmisten keskittymistä keskuksiin... Toivottavasti Suomi pysyy elinvoimaisena ja maaseutu asuttuna! Ja ihmisten mielet avoimina ja suvaitsevaisina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huomenta ja kiva kun jätit kommenttia!
      Ihan varmasti kommenttia tulee myös toisin päin ja itse en ajattele, että olisi mitenkään kamalaa asua missään, jos olisi mieluisaa työtä ja ystäviä/perhettä lähellä, niin onnellinen olisi varmasti ihan missä vaan! Mukavaa viikonloppua!

      Poista

Kommentit piristävät aina!